the nude and the silence

Tuonela (in progress stills)

Vastaus / Answer

Kyllä. Videotaide ja elokuva ovat myös videorunoutta, mutta lähinnä vain silloin, kun niiden lähtökohdat ovat kirjallisuudessa. On olemassa lukematon määrä esimerkkejä tästä, kuten Jean Cocteaun Le sang d’un poète vuodelta 1930.

Videorunous on myös videotaidetta sillä ehdolla, että sen lähtökohdat, ja niistä ammennettu muoto, ovat kirjallisuudessa tai runoudessa.


Yes. Video art and film art are also videopoetry. At least when it’s baseline or foundation is in poetry or literature. There are numerous examples of this in the history of film making, like Jeac Cocteau’s Le sang d’un poète from 1930.

Disko*

“Siniaalto on jaksollinen, sinifunktion muotoinen aaltomuoto. Se on harmonisen värähtelyn perusmuoto. Siniaallon voi ajatella syntyvän pyörivän osoittimen kärjen kiertäessä ympyrän kehää vastapäivään tasaisella kulmanopeudella ω. Silloin osoittimen kärjen projektio suoralle, esimerkiksi koordinaatiston y-akselille, piirtää sinikäyrän.”

Minun piti googlettaa tuo siksi, että Rutger Zuydervelt kertoi tehneensä lähes 20-minuuttisen Duotoon-biisin, jonka hän teki ainoastaan käyttämällä tietokoneen generoimia siniaaltoja. Päinvastoin kuin normaalisti, Zuyderveltin uusi kokeilu pitää sisällään vain puhtaita matemaattiseen laskentaan perustuvia ääniä. Minuun ja tähän projektiin tämä liittyy siksi, että hän ehdotti samalla, että toteuttaisi Disko*n musiikin samalla metodilla. Nyt Disko*ssa yksinkertaiseksi ajalliseksi ja kuvalliseksi kaavaksi muuntamani kalevalanmitta sai seurakseen siniaallokon, joka tekee tästä ennen niin nopeasta ja hengästyttävästä videorunosta itse asiassa varsin rauhallisen ja osin kevyenkin… henkäyksen.

Disko* on ensimmäinen tämän Untitled-projektin nimissä valmistunut videoruno. Taisin aloittaa sen kirjoittamisen helmikuussa, joten olen hieman helpottunut sen onnistuttua. Se missä ja miten se tullaan julkaisemaan, on vielä kysymysmerkki.

From Machinefabriek…

“Inspired by works of Alvin Lucier and Steinbrüchel, this is an attempt to make a piece of music as pure as possible. A 19 minute track made with only computer generated sine waves, layered and edited to form a strangely immersive drone piece.”

disko*

Kodak

Jeffrey Hayzlett, the former chief marketing officer of Kodak talks about the future of books or ebooks:

“Kodak used to deliver film. Now, we deliver bits. But film and bits are just the vehicles. What Kodak has always delivered is the experience—the Kodak Moment. The value is in the experience. Film is free. Bits are free. And books will be free. But, people will always pay for the experience. As the technology for delivering the Kodak Moment evolved, we evolved with it. But, we never forgot that our real product was the Kodak Moment. Similarly, today’s authors and publishers need to evolve with the technology—and never forget they are in the experience business.”

Tuonelassa…

… taitaa sittenkin olla vihdoin jokin järki.
Luulin jo hukanneeni sen.

Toimistolla

Jos minulla siis olisi toimisto, olisin siellä illalla.
Tuonela näyttää muodostuvan kolmiosaiseksi.
Hyvä niin.

Tässä Teemu Mannisen videoruno. Se on hieno, se on Mannista (+a -n).

Tuonela #5

Still from Tuonela part I “untani etten näkisi”.

Tuonela #4

Tuonela #3

Jostain kumman syystä tuntuu siltä, että pieni paussi on taas hetkeksi taakse jäänyttä.
Tästä tulee jotain sellaista, johon en ennen ole kyennyt.

On hold…

So tonight I will perform at El Pochote (Oaxaca, México) and tomorrow my videopoems will perform at Kiasma (Helsinki, Finland). And after these I will put things on hold for a moment. I need to figure out how to continue with this project.

I also added some old videopoems here and some text here.
Ouh, and here is a small document about climate and stuff (in spanish).

Statistiikkaa


Vimeo:

Katso kun silloin olen kunnossa: 338 (+1295 embed plays)
You Knew This Already: 243 (+868)
Vasta tuullessa: 154 (+207)
Wolf: 127 (+7139)
Mitä siitä: 90 (+369)
Dance of the Non-Words #1: 82 (+450)
See when it seems I am ok: 79 (+461)
Dance of the Non-Words #2: 65 (+802)
Ystävyys: 53 (+1069)
Friendship: 47 (+1062)

YouTube:
Wolf: 621
Fairy Distortions: 339
Pelkään: 318
Obstruct: 322
Lumeessa paljain jaloin: 285
Ystävyys: 277
Kysyn: 246
Samastun: 185
You Knew It Already: 159
Unien tosia: 109

Tämän kirjoituksen kirjoittaja ei vastaa tietojen täsmällisyydestä…
Vimeo kertoo myös, että muualta kuin itse Vimeosta (esimerkiksi täältä tai Nokturno.orgista) katsottuna Wolfia on katsottu 7,139 kertaa ja Katso kun silloin olen kunnossa 1,292 kertaa ja niin edelleen. Katsotuin eivideoruno on Leevi Lehto: Sanasade (vimeo: 62 ja 7,283). Vimeon statistiikka osoittaa myös 60 eri maahan, kuten kartasta tuolla ylhäällä selviää.

Lá-bas

El Pochote

Videopoema: Enfrentar

Enfrentar
videopoema: J.P. Sipilä
música: Machinefabriek
actor: Aapo Korkeaoja

Tuonela #2

Tuonelassa on kysymys jatkumosta. Kuva jatkuu siitä, mihin sen pitäisi päättyä. Ajatus noudattaa käsitystäni sellaisesta nelipolveisesta trokeesta, jossa tavujen muodostamat sanat jatkuvat polvesta toiseen. Kameran liike on hidasta, se on liikkumatonta, mutta katsoja näkee vain liikkettä. Kuva ei liiku, kuvassa liikutaan. Ehkä tämän kaltainen katsominen nuodattaa paperille kirjoitetun runon tapaa olla. Tuonelassa on paljon sellaista videorunoutta, joka kiehtoo minua.

Ensimmäinen kuvauspäivä sujui ripeästi. Tarvittavat kohtaukset ovat tallentuneet kameroille. Siitä kiitokset Aapo Korkeaojalle, La Jicaralle, Hotel Oaxaca Realille ja Museon Arte Contemporaneo de Oaxacalle. Työ jatkuu tämän parissa sitten myöhemmin.

Tuonela_clip1

Tuonela #1

Olen aloittanut toisen videorunon koostamisen. Tällä hetkellä näyttö on tyhjä, mutta paperilla on jo paljonkin ajatuksia. Kuvauspaikat ovat jokseenkin selvillä, vain luvat puuttuvat.

Lähtökohta on nyt toinen kuin Disko*ssa. Aikaan ja rytmiin nojautuva tavutus tulee olemaan läsnä tässäkin, mutta eri keinoin… Tuonelan matemaattinen kaava on ehkä yksinkertaisempi, jonka toivon myös näkyvän lopputuloksessa. Lähinnä siis siinä, että se on helpompi omaksua. Disko*n tapauksessa stabiili kaava repesi käsistä ja tuloksena oli mielenkiintoinen, mutta vaikeasti omaksuttava rytmi. Tämä ei tarkoita sitä ettenkö olisi tyytyväinen siihen. Se vaikutti sellaisesta jo lähtökohdiltaan.

Tuonela, mikä on siis vain työnimi, nojautunee nopeuden sijaan hitauteen ja selkeyteen. Se rakentunee vain muutamasta kuvasta ja vähäisestä liikkeestä. Edetköön se ”kuin aalto virrassa, ei koskaan vapaassa tahdissaan vaan aina kiinni virran pyörteissä ja blaa blaa plaa blääh.”

Sekä Disko*a että Tuonelaa on tukenut Varsinais-Suomen taidetoimikunta.


Soon to be shooting.
Hopefully.
Don’t know…

Disko*

Pienoiseen kakofoniaan taipuva Disko* on ensimmäinen valmistunut videoruno tulevalta kokoelmalta. Tosin tässä vaiheessa ei pitäisi vielä käyttää termiä valmistunut, sillä en usko, että Disko* on vielä lopullisessa muodossaan. Musiikki ja äänet ovat vielä mahdollisuuksia täynnä. On aivan liian aikaista ryhtyä suunnittelemaan kokoelman äänimaailmaa. On oltava enemmän valmista ja esillä videorunon monimuotoiset keinot lähestyä tässäkin ilmenevää runomittaa. Mutta Disko*:n kohdalla näen jo kaksi vaihtoehtoa.

Disko*:ssa on kyse tekijälle helposta tavasta omaksua nelipolvinen trokee videorunoon. Kuva (ja äänet) toisintavat videorunon mitallisen tekstin omilla keinoillaan, joita ovat niin aika, liike kuin konreettisemmat symboliset elementit, joiden avulla tavujen merkitystä on kyetty monimuotoistamaan.

Yksinään ja ilman ääniä Disko* on ehkä liiankin nopea ja ohikulkeva, mutta lopulta se tulee sijoittumaan omalle paikalleen vielä nimeämättömän ja tekemättömän kokoelman sisuksiin.

Ja kuka tietää? Ehkä tämäkin tulee vielä muuttumaan…

”Videoruno ei ole muuta kuin runo, joka on kirjoitettu erilaiselle paperille.”


This is Disko*.
It’s in finnish.
It will be in english someday.
This is where I begin.

Sanottua menneessä #1

“Liike ja ääni toimivat hyvin runojen rytmiikassa. Sipilä käyttää toisteisia tekstielementtejä tehokkaasti. Kirjaimet, sanat ja lauseet vuoroin ilmestyvät, vuoroin katoavat, pimeys ja valo vuorottelevat. Monin paikoin runojen teksti ikään kuin hiipii katsottavaksi vähitellen. Musiikki korostaa runojen visuaalis-tekstuaalisia ominaisuuksia.

Sipilä säätelee lukukokemuksen rytmiikkaa taitavasti, pilkkoen lauseita ja sanoja osiin. Toisinaan runoissa on feidaamalla aikaan saatua simultaanisuutta, jossa yhden sanan hiipuessa toinen sana jo samalla muotoutuu tilalle ja näin runo jatkuu”

– Virpi Alanen, Kiiltomato.

“Kuva avartuu ja selkeytyy silloin tällöin, ja nämä hetket tuntuvat myös kirjoitetun tekstin kannalta teoksen merkityksellisimmiltä. On mielenkiintoista, miten eräänlainen kohosteisuus kuvassa vaikuttaa siihen, että myös tekstiä alkaa lukea ja tulkita eri intensiteetillä. (…) Viehättävää siinä on säkeiden korostetun minimalistinen modernismi, joka on melko kaukana tämänhetkisestä runouden valtavirrasta, ja ylipäätään tuoreelta tuntuva ote taiteen tekemiseen. Koska se on pioneerityö, tulevalta on lupa odottaa paljon.”

– Vesa Rantama, Tuli & Savu.

Tavutusta #4


Tämä symbolitettu videorunon luonnos on tehty nelipolvisen trokeen tahdissa pienen häiriön kera. Siinä on 3 x 8 “tavua” ja 1 x 9 tavua. Tässä harjoitelmassa on kyse ainoastaan ajallisesta tavuttamisesta ja tiettyjen tavujen toistosta. Kaava pohjautuu jo aikaisemmin esiteltyyn numeraaliseen sekamelskaan, joka taas pohjautuu “piru ties mihin”.

Tämän työnimi on Disko*.
Siitä on helppo aloittaa.
Se on vain yksi vaihtoehto.


This is a videopoem that is based on a trochaic tetrameter (or a finnish version of it) which is used on The Kalevala among others. The syllables are the images. But this is just a rehearsal. Nothing too serious yet. Nothing is finished notext nosound noimage.

This is just one way of doing this,
At this moment this is called Disco*.
This is where I begin.

Disco

disco |ˈdiskō| informalnoun ( pl. -cos)
1 (also discotheque |ˈdiskōˌtek|) a club or party at which peopledance to pop music.
2 pop music intended mainly for dancing to at discos, typically soul-influenced and melodic with a regular bass beat and popular particularly in the late 1970s.
verb ( -coes, -coed) [ intrans. ]attend or dance at such a club or party : for the next three hours he discoed nonstop.

ORIGIN 1960s (originally U.S.): abbreviation.discotheque |ˈdiskəˌtek| |ˈdɪskəˈtɛk| |ˈdɪskətɛk|nounanother term for disco (sense 1).
ORIGIN 1950s: from French discothèque, originally ‘record library,’ on the pattern of bibliothèque ‘library.’

Digirunous @ HS

Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa “Runo karkaa paperilta” luodaan lyhyt ja ytimekäs katsaus digirunouteen. Noora Mattilan artikkelissa pohditaan verkon ja runon suhdetta: “Digitaalinen runous on kasvava ilmiö, joka kuitenkin hukkuu helposti verkon sanavyöryyn”, toimittaja toteaa jo ingressissä.

Hieno ja virkistävä ele Helsingin Sanomilta.
Tämä on niitä ulkopuolisia askeleita digirunouden vakiinnuttamiseksi Suomessa.

Lukekaa artikkeli tämän päivän lehdestä.
& minä palaan asiaa, jos matkoiltani löydän hetkiä.

Tavutusta #3

Tavutukseen (joka ei siis missään nimessä ole ainut runomitan elementti) voi puuttua ajan avulla, kuten edellinen esimerkki paljastaa. Videorunoon olisi suhteellisen yksinkertaista luoda tavujen mukainen rytmi, joka olisi varioitavissa esimerkiksi eri nopeuksilla. Joidenkin tavujen pituus voi kalevalanmitassa olla sama, joka voi luoda lukemiseen mukava jännitteen tai oikeastaan kysymyksen, ja tietysti se myös vaatii oivaltamaan jonkin toisenkin lähestymistavan runomittaan kuin ajallisuuden.

Nämä ovat vain lyhyitä ja nopeita ajatuksia. Lapsi sylissäni on nyt eri mieltä kaikesta tästä.
Olen todella innoissani tästä kaikesta, tästä alusta ja tästä mahdollisuudesta. Se näkyköön nyt kaikessa tekemisessäni… kohti pitkää ja vaikeaa ja tuntematonta.

Matkaan taustoittamaan videorunoa Meksikon vuoristoisiin maisemiin. Palatessani täällä on jo kevät ja minulla käsissäni epämääräisiä pätkiä tulevasta videorunosta.

Tämä ei ole merkki tauosta.
Tämä on jo työnalla.
Tämä on jo joskus tehty.
Sitten.

Tavutusta #2

3-2 / 3-2 / 2-2* / 3-3*
5 / 5 / 4 / 6
20
8

3-3* / 3-2 / 3-3* / 3-2
6 / 5 / 6 / 5
22
8

3-2 / 3-2 / 3-3* / 3-2
5 / 5 / 6 / 5
21
8

3-2 / 3-2 / 3-3* / 3-3*
5 / 5 / 6 / 6
22
8

3-3* / 3-2 / 3-3* / 3-3*
6 / 5 / 6 / 6
23
8

4-2 / 3-2 / 3-3* / 3-2
6 / 5 / 6 / 5
22
8

4-2-4** / 2-1 / 3-2 / 4-2
10 / 3 / 5 / 6
24
9

1-3-3-2** / 3-2 / 3-2 / 3-2
9 / 5 / 5 / 5
24
10

Tavutusta #1

Mikä on tavu videorunoudessa? Onko se fragmentti, tietty aika ja rytmi, ehkä sovittu väli, sovittu määrä fragmentteja. Tavu on osa sanaa, se on kenties ymmärrettävissä sanan rytmittäjänä, sen ajallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Miksi tavu ei videorunoudessa voisi olla yhteydessä aikaan. Voinko itse sopia tavun pituudesta tiettyjen pisteiden välit?

Mietin nyt trokeeta tai oikeastaan kalevalanmittaa. Helpointa olisi ajatella esimerkiksi kalevalanmitan säe, joka koostuu siis neljästä runojalasta ja kahdeksasta tavusta. Tällöin yhden säkeen mittaisen videorunon voisi rytmittää kahdeksaan tavuun.

4s, 4s, 4s, 4s, 4s, 4s, 4s, 4s.

Mutta missä vaiheessa kukaan on väittänyt, että tavut ovat samanpituisia? Eiväthän ne ole…
Va-ka/van-ha/Väi-nä/möi-nen.

4s-4s /6s-4s/6s-4s/6s-6s.

Aika määrittyy tavuissa siis eritavalla. Miten määritellä tavujen aika videorunoudessa. Se ei voi vaatia sitä, että teksti olisi jo etukäteen olemassa. Että videoruno tehtäisiin jonkin tekstin päälle, sen rytmiin, eli sen pohjalle. Videorunon on kyettävä osoittamaan oma kykynsä omaksua runomitat, vaikka se ei niitä kykenisi sellaisenaan omaksumaan.

Entä jos katson tekstin ohi kohti kuvaa ja ääntä. Entä jos kuva ja ääni muodostavan ajan, jossa tavut tapahtuvat. Aivan, missä tavut tapahtuvat. Tällöin tarvitsen kalevalanmitan säkeeseen kahdeksan kuvaa tai otosta, joista neljä on nousevia ja neljä laskevia. Yksinkertaisimmillaan kuvasta tulee nouseva tai laskeva fade-in/fade-out -komentojen avulla, mutta tämä on aivan liian helppoa. Nousuun ja laskuun on oltava jokin muu konsti, jokin keino, joka on niin itsestään selvää. Ja minä tiedän, että vaihtoehtoja on edessä liikaa.

katko #3

Tämä on jo valmis:

Sinä selviät vielä aivan kaikesta

videoruno: J.P. sipilä
musiikki: Jantso Jokelin

Perustuu Harry Salmenniemen teokseen Texas, sakset (Otava)

Keski-Suomi

Matkaan Jyväskylään Uuden Runouden Iltaan.
Esiintymistä ja keskustelua.
Katkolle päätös?
Kiitos Harry.

katko #2

katko #1

välissä väliin pieni välityö, jossa aika on tiukalla ja vastuu lopputuloksesta suunnaton.
lisää tietoa pasilassa huhtikuussa. tee, tee, tee, tee, ee…


© Copyright 2007 j.p. sipilä – untitled . Theme by Zidalgo Thanks for visiting!